Pracownia Finlandystyki

HISTORIAA

Suomen kieltä ja kulttuuria pääaineena Varsovan yliopistossa – kymmenvuotinen historia

Varsovan yliopistossa on voinut opiskella suomea jo vuodesta 1952 lähtien. Silloin perustettiin unkarin opetuksen laitos, jonka nykyinen nimi on Katedra Hungarystyki. Suomen kielen pääaineopetus alkoi kuitenkin vasta syksyllä 2007, jolloin opinnot aloitti 39 opiskelijaa.

Yliopistossa otettiin syksyllä 2007 käyttöön uusi kaksiportainen tutkintorakenne. Suomen opintojen alempi tutkinto (licencjat) on nelivuotinen, ja maisterin tutkinnon (magister) suorittaminen sen jälkeen kestää puolitoista vuotta. Maisteriopintoihin ei pääse automaattisesti vaan niihin täytyy erikseen hakea.

Opetusohjelmassa on kieliopintojen lisäksi Suomen kulttuuria, historiaa, kirjallisuutta ja maantuntemusta. Kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla opiskellaan jotakin toista suomalais-ugrilaista kieltä, toistaiseksi voi valita unkarin tai viron. Pakollisia kursseja on myös mm. yleisestä kielitieteestä, kirjallisuustieteestä ja filosofian historiasta.

Suomen kielestä järjestetään vuosittain alkeis- ja jatkokurssi unkarin opiskelijoille ja A2- ja B1-tason kaikille yliopiston opiskelijoille avoimet kurssit (ogun).

 

Yhteistyötä Opetushallituksen kanssa

Opetushallitus (ent. Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskus CIMO) tukee opetusta tilaamalla lehtiä ja lahjoittamalla kirjoja. Usea opiskelija pääse vuosittain Opetushallituksen kesäkursseille tai Suomea suomessa -ohjelman työharjoitteluun parantamaan kielitaitoaan ja kulttuurin tuntemustaan. Maisterivaiheen opiskelijat voivat anoa apurahaa gradun tekoon Suomessa ja jo valmistuneet tutkimustyöhön.

Tärkeä tukimuoto on harjoittelijan ja vierailevan luennoitsijan lähettäminen. Oppiaineella on vuodesta 2007 vuoteen 2014 ollut kuusi harjoittelijaa sekä vierailevia luennoitsijoita eri aloilta.

Vuodesta 1965 Varsovan yliopistossa on ollut Opetushallituksen tai jonkin sen edeltäjän lähettämä lehtori:

Olli Nuutinen (1965─1966), Pentti Toivakka (1966─1967), Natalia Baschmakoff (1967─1970), Maija Reinikainen-Łączak (1970─1974), Riitta Koivisto (1975─1978), Lasse Haverinen (1978─1981), Tarja Silo (1981─1983), Ritva Paananen (1983─1986), Erkki Löfberg (1986 ─1988), Leena Laajo-Szankowska (1988─2004), Sirkka Ojaniemi (2004─2009), Elina Nurminen (2009─2012), Sirkka Ojaniemi (2012─).

Lukuvuodesta 2013─2014 on Opetushallituksen lähettämänä vierailevana Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin professorina toiminut Mika Hallila.

 

Kaksisataa vuotta vanha yliopisto

Varsovan yliopisto perustettiin vuonna 1816. Perustajana oli silloinen Puolan kuningas, tsaari Aleksanteri I. Alun perin yliopisto koostui viidestä tiedekunnasta (oikeustieteellisestä, lääketieteellisestä, filosofisesta, teologisesta ja taiteiden tiedekunnasta). Vuonna 1831, marraskuun kansanousun jälkeen, toiminta lakkautettiin. Yliopisto alkoi toimia uudelleen vasta vuonna 1857 Lääketieteellis-kirurgisena akatemiana, johon vuonna 1869 liitettiin oikeustieteellinen, filosofis-historiallinen ja matemaattis-fyysikaalinen tiedekunta. Nimi muutettiin Pääkouluksi. Muutama vuosi tammikuun kansanousun kukistamisen jälkeen, vuonna 1869, yliopisto jälleen suljettiin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittäjät antoivat yliopiston toimia uudelleen. Puolan itsenäistymisen (1918) jälkeen Varsovan yliopisto alkoi nopeasti kehittyä. 1930-luvulla se oli jo Puolan suurin: tiedekuntia oli kahdeksan, professoreita 250, opiskelijoita yli 10 000. Marsalkka Piłsudskin kuoleman jälkeen yliopisto kantoi lyhyesti (1935-39) hänen nimeään.

Toisen maailmansodan takia yliopisto lakkautettiin jälleen, mutta opetus jatkui salaisena, kuoleman uhalla, yksityiskodeissa. Vuonna 1944 salaiseen opetukseen osallistui 300 opettajaa ja 3 500 opiskelijaa. Monet heistä kuuluivat maanalaiseen itsenäisyysliikkeeseen Kotiarmeijaan (AK) ja kuolivat Varsovan kansannousussa. Varsovan yliopiston rakennuksista tuhoutui 60%.

Kommunismin aikana yliopisto uudisti toimintaansa ja opiskelusta tuli ilmaista. 1968 opiskelijat järjestivät mielenosoituksia, jotka poliisit tukahduttivat. Puolan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1989 Varsovan yliopisto sai takaisin autonomian.

Varsovan yliopisto on Puolan suurin – täällä on yli 60 000 opiskelijaa. Yliopisto kilpailee vuosittain Jagellon yliopiston kanssa ykkössijasta Puolan parhaana yliopistona.